Joulupäivitys

Hups. Olihan tämä odotettavissa, että edellinen päivitys oli jostain lokakuun alkupuolelta ja nyt on jouluyö. Parempi kai myöhään kuin ei koskaan, joten kirjoitetaan nyt jotain etteivät poista tätä kuolleena sivuna. Mitään varsinaista päivityksen aihettahan tässä ei ole, eli rustataan edes ylös jotain mitä on tullut mietittyä viimeisen parin kuukauden aikana.

Itä-Eurooppa. Tai kuten korrektisti sanotaan, Keski-Eurooppa. Tai ehkä se on oikeasti itäinen Keski-Eurooppa. Tällä en nyt hae mitään maantieteellistä pohdintaa vaan erästä ilmiötä mitä en ole kohdannut Suomessa enkä Länsi-Euroopassa. Nimittäin se, miten lähellä voivatkaan sijaita maailman kaunein rakennus ja maailman rumin rakennus. Maailman tunnelmallisin joulutori ja maailman tylyimmältä ja epäkutsuvimmalta näyttävä sivukuja. Saati sitten se katu mikä päivällä oli todella miellyttävä mutta kun yö laskeutuu ja katulamppu valaisee kummallisen vähän. 

24/7. Brnossa saa mitä vain, milloin vain. Tai ainakin jos tarvitsee alkoholia tai pelikoneita. Omankin kämppäni välittömässä läheisyydessä on mm. kaksi yökerhona itseään markkinoivaa ravitsemusliikettä, arviolta noin 7-10 ns. "normaalia" pubia, aina auki oleva kebab-mesta, aina auki oleva kioski ja ainakin 3 aina auki olevaa kasinobaaria. Alkoholilla ei luonnollisestikaan ole minkäänlaisia myyntirajoituksia. Jos alkaa Sitä hammasta kolottamaan, voit painella fiiliksen mukaan aamu kuudelta sinne baariin ottamaan kaljan tuopissa tai sitten kioskiin jos mieltäsi lämmittää enemmän ajatus pullo- tai tölkkioluesta. Viinaa myydään toki myös tietenkin.  Näin sivuhuomautuksena mainittakoon että tupakkaa totta kai poltetaan sisällä.

Mutta kaikki tämä menee perspektiiviin siinä vaiheessa kun huomaa käyneensä Suomessa. Ja tässä tapauksessa tarkalleen ottaen Kuopiossa baarissa nimeltä Apteekkari. Suomihan on lakien, asetusten ja rajoitusten luvattu maa, etenkin mitä tulee huumeisiin, kuten alkoholi. Kysynpä vaan, mikä näitten kaikkien holhouspykälien tarkoitus on, jos ainut mitä niillä saavutetaan että ihmiset ovat vain enemmän umpitunnelissa? Tsekissä en ole nähnyt kolmea täysin kaatokännissä olevaa ihmistä enempää kolmessa kuukaudessa. Kuopiossa siihen riitti 2 minuuttia Kauppakadulla. 

Julkinen liikenne. Brnossa kulkee ratikoita ja busseja semmoisella sykkeellä ettei oikeastaan ikinä tarvitse odottaa liikennevälinettä 10min kauempaa, menitpä pysäkille milloin tahansa. Poikkeuksena aamuyö, joka sekin on tosin kauniilla tavalla järjestetty yöbussein jotka menevät kerran puolessa tunnissa läpi yön. Ja niitä linjoja muuten riittää. Kerran on jostain syystä raitiovaunu hajonnut blokaten kaiken takanaan tulevan raideliikenteen. Tämä hupi maksaa muistaakseni noin 40-45 euroa kolmelta kuukaudelta. Hyvin miellyttävää.

Sitten tulee joululoma ja matkustan Suomeen ja hyppään tyytyväisenä Helsingissä junaan iloiten siitä että olen vielä hengissä. Vietin kuitenkin Helsingissä aikaa ainakin puoli tuntia. VR saapuu Kuopioon konduktöörin pahoittelujen säestämänä noin puoli tuntia myöhässä. Syy: muu raideliikenne. Niin että kuka muu siellä nyt ajaa kuin VR? Ei kukaan. Se mies/nainen jonka työtehtävä on organisoida Suomen raideliikenne ei tee töitään oikein. Onneksi VR:n liput sentään ovat halpoja. Eikun... No, joka tapauksessa, pistäähän se miettimään että tässä maassa mitä olen jopa kuullut eräiden ääneen kutsuvan lottovoittajien maaksi ei osata järjestää julkista liikennettä edes niin lähelle Tsekinmaan vastaavan tasoa, että ne edes kilpailisivat samassa sarjassa. 

Amme. Naapurirapussa joku viskasi 2 viikkoa sitten parvekkeeltaan ammeen pihalle. Siellä se oli vielä 3 päivää sitten. Kaunista.

Brnon juottolat. Ylempänä tuli mainittua jo jotain Brnon ravitsemusliikkeistä mutta nyt tässä kappaleessa en tarkoita näitä epämääräisen oloisia 24/7 luolia, vaan ihan oikeasti huikeaa baarien määrää ja joskus jopa laatua. Juuri niitä mitä olen aina kaivannut tuntuu olevan aika kiitettävä määrä kaupungissa. Eli niitä "olohuoneita". Olut on halpaa, musiikki hyvää mutta hiljaisella tai sitä ei ole ollenkaan, tuoli on mukava tai pysyy pystyssä vaivoin mutta charmikkaasti ja tarjoilija tulee pöytään ehdottelemaan uuden oluen tilaamista kun edellistä on yksi viidesosa jäljellä. Strobovalot loistavat poissolollaan ja Johanna Tukiainen oksentaisi jos tietäisi tämmöistenkin kuppiloitten olevan olemassa. Osa näistä olohuoneista on ollut paikallaan 120 vuotta ja osa viime sunnuntaista. Yllä mainitun julkisen liikenteen ansiosta on myös melko yhdentekevää missä baari/kahvila/pub/huone sijaitsee. Erittäin miellyttävää.

Eiköhän tämä riitä. Alin kuva muuten on omalta lähiratikkapysäkiltäni. Ihan vaan informaation jakamisen hengessä pistän sen tuohon, tuleepahan samalla ihan hirveän pitkä blog entry tästäkin. Palataan asiaan ensi vuonna.

Asettautuminen melkein suoritettu

Ajastaikaa nyt on semmonen tilanne että Brnossa on vietetty paria päivää vaille kolme viikkoa. Mitäs täällä on tullut tehtyä? No, ensinnäkin töissä on nyt kaksi ekaa viikkoa takana ja kolmas alkaa maanantaina riippuen mihin aikaan jaksan herätä. Töissä en tietenkään tiedä oikein mistään mitään, niin kuin ei varmaan normaalissa työssä kuulukaan vielä. Jos tietäisin kaiken, olisi työ varmaan melko simppeliä. Kerta kerralta tulee lisää vastuuta ja ehkä stressikin pamahtaa päälle joskus.

Näkymät firman kattoterassilta.

Työn ulkopuolella majailin hostellissa viikontakaiseen perjantaihin asti.. Vihdoin siis ~ viikko sitten sain kämpän vuokrattua. Kämppään odottelen vielä vuokraisännän paikalle lupaamia jääkaappia ja pesukonetta, mikä nyt ei kummoinen ongelma ole paitsi että pitää olla vähän tarkempana mitä ostaa kaupasta syötäväksi ja mikä kestää keittiön pöydällä eikä kaipaa kylmää. Ikea-keikan jälkeen on jopa jotain omaakin nyt täällä.

Omasta ikkunasta melkein yhtä hehkeät maisemat.

Toivon mukaan jääkaappi saapuu pian, nimittäin tämä nykyinen kebab-kuuri saattaa alkaa tykyttämään jossain vaiheessa. Keleistä sen verran että lokakuista kesää pukkaa lämpötilan pyöriessä parhaimmillaan siinä 20:ssä. Eihän tämä ihan Espanjaa ole mutta kivat melkein-marraskuun kelit kuitenkin. 

Brnensky Bronx

Nyt on perjantai-ilta ja näin ollen Brnossa on nyt tullut majailtua 3 päivää. Tarkoitushan oli saada kämppä jo alle tuossa ajassa mutta toisin on käynyt. Läheltä kyllä piti, mutta huikean superkämpän omistaja päätti sitten viime hetkellä ettei haluakaan vuokrata asuntoaan ihmiselle. Sen piti kuulemma olla firma. Välittäjän sanoin "total nonsense". Mikä lie sitten oikea syy. Suomalaisten karmaiseva maine varmaan. Juodaan oma ja muut samassa talossa olevat kämpät alta niin että vilahus vaan käy. Toinen kämppä jota kävin katsomassa oli muuten jees, mutta keittiön tilalla oli putki seinästä. Kolmanteen kämppäkatsantoon en sitten edes kerennyt, kun piti vähän suorittaa omakohtaista varjelua alueella jota leikkisästi Brnon Bronxiksi kutsutaa. Asunnonlöytämisavustajani mukaan hiljainen alue, nyt tarkemmin googleteltuani alueella suurena enemmistönä asuvat romanit ja työttömyysprosentti siinä 90-95%. Aika napakat luvut. No, paikallisen hienon rouvan avustuksella ja saksan, englannin ja tsekin kaunista sekamelskaa puhuen päästiin lopulta pois Bronxista. Jollakin kaverilla oli vaan todella paljon sitä vastaan että minä tai tämä nainen olisimme kävelleet eteenpäin, tai sulkeneet oven hänen edestään. Lopulta mummo veti miestä turpaan ja homma selkisi. Itsehän tyydyin katselemaan vierestä ja suojelemaan läppärilaukkuani. Kämppää ei siis löydy joten luvassa on vähintään yksi, maksimissaan X yötä hostelleissa, jotka tuntuvat myyvän loppuun itsensä aina sopivasti vuorotellen että huushollia joutuu vaihtamaan tasaisin väliajoin.

Kaunista. Kuvaa en alkanut nappaamaan mutta
tämä muualta anastettu ei mene paljoa ohi.

Tavoite on seuraava: löytää kämppä paikasta mihin ei viitata Bronxina, ghettona, karhunpesänä tai muunakaan mestana missä puukotus on vain ajan kysymys. Huomenna lauantaina jos ei tärppää niin sitten varmaan kuljetaan töihin täältä hostellilta käsin. Mahtaa olla "siistit paidat" melekosen siisteinä tuolla matkalaukussa.

Missä olen ja minne menen

Olen Kuopiossa, menen Brnoon.

Wat?

Niille teistä random-googlettelijoista jotka eivät tiedä, niin kerrataan nopeasti miksi tämä blogi on olemassa. Tätä kirjoitettaessa on viikko aikaa siihen kun lähden tutusta, turvallisesta ja pohjoisesta ympäristöstäni Kuopiosta kohti Tsekin tasavaltaa ja Brnoa. Matkan virallinen syy on työ. Tätä ennen meikäläinen on tehnyt parit muutkin ulkomaankomennukset opiskelun merkeissä ja molemmilla kerroilla kunnianhimoinen suunnitelma oli dokumentoida tapahtumia blogiin lähinnä itseäni varten. Tietenkään sitä ei tullut tehtyä. Jälkeenpäin ei voi kuin ruoskia itseään railakkaasti, nimittäin muisti on ihmisellä heikkoa tekoa varsinkin kun sitä ei ole kohdellut ystävällisesti. Tällä kertaa en halua ruoskia itseäni railakkaasti ja tämän välttääkseni aion pitää tätä blogia ajantasalla että vanhainkodissa on jotain luettavaa. 

Tätä blogia tekisi mieli kirjoittaa englanniksi, kun tässä ollaan niin kovin kansainvälistä poikaa olevinaan. Toisaalta suomeksi kirjoittamalla pystyy keskittymään enemmän nopeaan ajatuksen virtaan kuin nokkelaan kielioppiin. Suomen kielen opit olen hylännyt jo aika päivää sitten, viimeisenä rohkaistuksena siitä oli AMK:n kypsyyskokeen tyylipuhdas feilaaminen. Ja saapahan haukkua tulevia naapureita ilman pelkoa lynkkauksesta. Ai niin, onhan se myös mukava kuvitella se suomenkielellisestirajoittunut joka yrittää tykittää tätä tekstiä Google Translatoriin. Onnea siihen vaan. Mainittakoon vielä että en ole tyytyväinen blogin ulkoasuun, mutta kun en käynyt TeKua niin en osaa insinöörata sitä paremmaksi. Katellaan.

Sitten faktat ja planit tiskiin:

Kuopion ihanteellinen sijainti matkustamiselle on ihanasti koettu monesti. Tämä geografinen tosiasia mahdollistaa sen, ettei ensi maanantain ja tiistain välisenä yönä tarvitse nukkua lainkaan, vaan saa tehokäyttää senkin ajan yöbussissa matkalla Helsinki-Vantaalle. Sieltä eräs norjalainen lentoyhtiö kuljettanee minut ja toivottavasti myös laukkuni Prahaan. Toki välillä pitää tsekata Kööpenhaminan lentokentän kuumimmat kolkat. Prahassa aikomukseni on soluttautua opiskelijoihin ja ottaa Student Agency -bussi Brnoon, jossa toivottavasti löydän lopulta hostellille ja saan painua oluelle. Seuraavat päivät on tarkoitus käyttää kämpän etsintään, mutta se riippuu siitä miten aktiivinen ote tulevalla työpaikallani on tähän. Tsekin kielen taitoni eivät ole vielä kahta sanaa kummemmat joten jätän vuokraneuvottelut suosiolla toisille. 

Wikipedian tusinafaktoja Tsekistä ja Brnosta. Tsekin tasavallassa on noin 10,5 miljoonaa asukasta, joista 1,3 asuu pääkaupungissa eli Prahassa. Brnoon jää vaivaiset/mukavat vähän vajaa 400 tuhatta. Maantieteellisesti Brno sijaitsee mitä kiehtovimmalla paikalla, sieltä kun on esimerkiksi Wieniin ja Bratislavaan lyhyempi matka kuin Savon Sydämestä Jyväskylään. Muutenkin karttaa katsomalla voi todeta koko maan olevan hyvin pieni pläntti keskellä keski-Eurooppaa. Suomalaisiin välimatkoihin tottuneella Tsekistä ei ole pitkä matka minnekään. 

Eiköhän tämä riitä ekaksi postaukseksi. Palataan asiaan viimeistään paikan päällä. Sillä välin on tärkeintä muistaa hamstrata KuPSin ja KalPan huivit mukaanviemisiksi. Eteläinen etäkannattaja ilmottautuu.